Kesä talteen

Aikaisempina vuosina olen tyytynyt tallentamaan kesän herkut vain mansikoiden muodossa ja nekin vain pakastimeen. Tänä vuonna kuitenkin päätin yrittää hieman enemmän. Makoisten kesämuistojen lisäksi saisi väriä muuten liian valkoiseen keittiöön, kun läpinäkyvät säilöntäastiat tuplaavat koristeina.

Purkkiin päätyvät parhaat kotimaiset vihannekset. 

Ensimmäinen purkkiin päätyvistä tuotteista oli Pastanjauhannan innoittama ja Dansukkerin reseptiä mukaillen tehty Paholaisen hillo. Aiemmin olen maistanut samalla nimellä kulkenutta tuotetta Rossossa, mutta se muistutti enemmän tomaattipyreetä.

Paholaisen hillo
1200 g  Tuoreita tomaatteja
600 g Punaisia paprikoita
8 kpl Punaista chiliä
1 kpl valkosipuli (luit oikein, n. 8 kynttä)
1 pkt Hillo-marmeladisokeria (Pienessä n. 2dl paketissa kuten raesokeri)
2 tl suolaa
3 tl oreganoa
2 tl mustapippuria

Kalttaa tomaatit ja poista niistä kannat. Pane tomaattilohkot paistokasariin. Jos käytät säilöttyjä tomaatteja, kaada ne liemineen kasariin ja leikkaa saksilla neljään osaan. Halkaise pestyt paprikat ja chilit, poista siemenet ja silppua puolikkaat. Murskaa kuoritut valkosipulin kynnet. Lisää silput ja mausteet kasariin. Anna kiehua puolisen tuntia. Lisää etikka ja hillo-marmeladisokeri. Kuumenna uudelleen kiehuvaksi ja keitä 3–5 minuuttia silloin tällöin sekoittaen. Jäähdytä hetki ja purkita. Säilytä jääkaapissa.

Hillon lisäksi laitoin hautumaan rommiin kirsikoita. "Resepti" on helppo ja siitä voi kirsikat hyvin korvata esimerkiksi viinimarjoilla. Itse ajattelin laittaa toisen samanlaisen käyttäen hyväksi luumuja ja tummaa rommia. Valitettavasti (epä)onnistumista pääsee maistelemaan vasta vuodenvaihteessa, malttamattomana ehkä jo jouluna.

Rommikirsikat
1000 g kirsikoita
500 g kidesokeria
7,5dl vaaleaa rommia

Pese kirsikat ja poista niistä kannat ja kivet. Lado marjat ja sokeri kerroksittain purkkiin. Kaada päälle rommi, siten että marjat peittyvät. Ravista muutaman viikon välein.

Ja valmista tuli...

Ruukut säilöntään ostin Ikeasta. Mukavan näköisiä ovat. Isoimmat, jotka ostin ja joista toiseen säilöin kirsikat, eivät ole tiiviitä. Pienemmät, joihin hillo meni, ovat päteviä ja tiiviitä. Etualalla oleva, köh, mielenkiintoinen kontraptio on puolimanuaalinen kirsikankivenpoistaja eli leikkuulaudan läpi porattu ruuvi. Metallinen pilli ajaisi asian vielä paremmin, mutta tämäkin oli juhlaa veitseen verrattuna.